Historia

Koiraharrastukseni alkoi jo ihan pienenä tyttönä. Olin siitä onnekas, että perheeseemme on kuulunut aina koira. Ensimmäinen koiramme oli Kromfordlender "Nusse" ja sitä seurasi saksanpaimenkoira Kytökarun Armi. Molemmat olivat kotikoiria, joita hoidin ja ulkoilutin innokkaasti. Olin silloin kuitenkin niin pieni, että päävastuu jäi luonnollisesti vanhemmilleni. Saatuani ikää lisää ulkoilutin ystäväni kanssa myös lähitienoon muita koiria. Se olikin hyvin antoisaa ja saimme mahdollisuuden tutustua hyvin erilaisiin koiriin. Ensimmäinen varsinainen oma koirani oli suursnautseri narttu Skeppargängets Serinella, jolle otettiin kaveriksi ssu Raxaul Raindorf, sitten tuli Elämäni Koira ssu Pectus Bistro ja sen pentu ssn Pectus Nicole. Pikkukoiran virkaa hoiti kääpiösnautseri Pectus Riinarasberry.

Bistron myötä elämäni suuri haave täyttyi. Olin saanut huippukoiran, sellaisen jota en olisi edes osannut kuvitella koskaan omistavani. Olin kiinnostunut suojelusta ja valitsin koiran sen mukaan. Bistron isä Pectus Christoffer oli kuuluisa äärimmäisestä itsevarmuudestaan, jota ei voinut olla huomaamatta. Emä oli KANS&POHJ MVA&SF KVA Pectus Bessie, hyvä niin käyttö- kuin näyttelypuolellakin, ja myös hyvä periyttäjä.

Pectus Bistro ehti melko vähillä näyttelykäynneillä saavuttaa mm. Suomen Kennelliiton Vuodenkoira -93, A’DAM W-92, BSG-93, -94, VDHEUSG-94 tittelit. Sillä oli lukuisia BIS voittoja mm VDHEUSG-94 näyttelystä. Näyttelykäyntien ohessa treenasimme Paavo Rapilan ryhmässä suojelua Espoon Suomenojalla. Talviaikaan treenipäivät venyivät keskiyöhön, sillä kävimme treenaamassa hevostallien maneeseisssa, kun hevoset olivat sieltä jo poistuneet. Se oli kiireistä aikaa, sillä samalla kävin töissä, rakennutin omakotitaloa ja pidin omaa neljän hevosen tallia Kauklahdessa. Siitä johtuen Bistrolta jäikin käyttöpuolen tulokset hankkimatta. Luonnetestista se sai +200.

Bistro oli huippuperiyttäjä. Ohessa menestyneitä koiria joiden isä tai isoisä Bistro oli:
Bjsg-94,V-96,-98, PMV-97, LvV-97-98 Pectus Zaicca voitti vuonna 1996 Messukeskuksen BIS:n sekä keväällä, että syksyllä. Siihen ei ole vielä kukaan muu koira yltänyt. Zaicca oli myös SKL:n Vuodenkoira 1997.
KANS & Fin, Rus, Est, Ltu, S, Ukr MVA, RKF CH PMV-01, SV-00, LtuV-00, EstV-00, ItV-00 JK3 Armald Tornado
Int, Rus, Blr, Pl, Georg CH, EuV-2000 Armald Sir Gamilton
WW-01, EuroW-01, Ch Rus, Blr, Kaz, Ltu, Est, Lv, Baltic, Isrl, Port, UCK, Club, ISPUW-99,-00, Baltic W-00, 2xBsg-00, Tel-Aviv W-01 Gloris Arizona Bill
Int, Rus, Fin, Est, Ltu, Blr, Ukr MVA, LtuW-01, EstW-02, FinV-02 Gloris Anton
DK UCH, KORAD, INT UCH, NORD UCH, NV-00 Hassanhills Hugo Boss
KANS&FIN,EST,S MVA, JK2 Pectus Carocca

Bistro eli hyvän reilun 10 vuoden mittaisen elämän, ja jäähyväisten aika oli yksi elämäni raskaimpia hetkiä. Bistron jälkeen lopetin koiraharrastuksen moneksi vuodeksi, ja keskityin toiseen lempilajiini: hevosiin.

Pyöritin omaa tallia, ja olin päättänyt keskittyä nyt täysillä kouluratsastukseen. Minulla oli silloin kaksi keskivertoratsua olemassa, mutta se huippu puuttui. Pitkien etsintöjen jälkeen löysin mieleiseni, eli Elisabeth Ehnrootin nuoren lupaavan swb-ruunan Brolinin. "Röllin" kanssa aloimme innokkaasti käydä valmennuksissa ja tähdätä kohti kilpailuita. "Rölli" olikin lahjakas nuori hevonen, ja voitti Marko Björsin ratsastamana nuorten hevosten Suomenmestaruuden koulussa.

      

Nykypäivä

Muutin vuonna 2002 Eestiin Saarenmaalle ja meillä onkin nyt kaksi kotipaikkaa: Saarenmaa ja Espoo. Saarenmaalla pyöritän Ratsukievari nimistä hevostilaa. Toimintaa on kuitenkin vain kesäisin, vaikka siellä paljon olemmekin. Saarenmaalla ollessani olen kasvattanut muutamia varsoja, ja niiden sekä Bistron mahtavan uran ja jälkeläisnäytön innoittamana, olen ruvennut kasvattamaan pienimuotoisesti myös koiria .

Tavoite on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaisia koiria, rodusta riippumatta. Muotivirtaukset ja niiden mukana tulleet ääri-ilmiöt eivät sovi kasvatusperiaatteisiimme. Koirillemme on nuoruudessa hankittu kattava otos arvosteluja eri näyttelytuomareilta jalostusta silmälläpitäen. Arvostelut ovat olleet erittäin hyviä, mutta pääosin harrastamme koirien kanssa muuta kuin näyttelyissä käymistä. Koiramme ovat täysivaltaisia perheenjäseniä ja viettävät hyvin virikerikasta elämää kanssamme. Sekä Saarenmaalla että Espoossa meillä on täydelliset lenkkeilymaastot: upeita niittyjä, metsäpolkuja ja merenrantoja.

Aamukävelyllä rannassa